Tyypilllisin asunnon virheellisyys asunnon ostajan ja myyjän välillä noudattaa asuntokauppalain yleistä virhesäännöstä. Asuntokauppalain yleisessä virhesäännnöksessä virheellisyys jaotellaan neljään virheen kategoriaan sopimuksenvastaisuuteen, tiedonantovirheeseen, tiedonannon laiminlyöntiin sekä piileviin eli salaisiin virheisiin.
Asuntokaupan yleisen virhesäännöksen mukaan asunnossa voidaan katsoa olevan virhe, jos;
1) Se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun;
2) Se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
3) Myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa havaita kyseinen seikka 12 §:ssä tarkoitetussa asunnon tarkastuksessa, myyjän tietoisuus ostajan asettamista erityisvaatimuksista sekä muut seikat, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
4) Se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat.
Virhettä koskevia säännöksiä sovelletaan 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin myös, jos myyjä on antanut asunnon ympäristöstä tai alueen palveluista virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon taikka laiminlyönyt antaa tiedon niitä koskevasta, asunnon käyttöön tai arvoon vaikuttavasta seikasta.
Jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja, asunnossa on virhe myös, jos myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle sellaisen asuntoa koskevan tiedon, jonka hän asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun asetuksen mukaan olisi ollut velvollinen antamaan, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Uuden asunnon kauppaan sovelletaan eri asuntokauppalain lukua kuin käytetyn asunnon kauppaan ja uuden asunnon kaupassa.
Käytetyn asunnon kaupassa virhevastuu ei kuitenkaan määräydy ainoastaan yleisen virhevastuun perusteella. Muita virhevastuun muotoja ovat taloudellinen virhe, joka edellyttää, että myydyn kohteen taloudelliset ominaisuudet poikkeavat siitä, miten kohdetta on markkinoitu tai ostajalla on perustellusti ollut syytä odottaa. Taloudelliseen virheeseen voi vedota myös salaisena virheenä, jolla tarkoitetaan, että ostaja tai myyjä eivät ole tästä poikkeamasta tienneet eikä heidän sitä olisi pitänyt tietää.
Asunnon virheeseen voidaan vedota myös, kun asunnossa on oikeudellinen virhe. Oikeudelliseen virheeseen voidaan vedota, jos sivullinen omistaa sen tai osan siitä tai jos sivullisella on siihen pantti- tai muu oikeus eikä sopimuksesta seuraa, että ostajan on vastaanotettava kaupan kohde sivullisen oikeudesta johtuvien rajoitusten kanssa.
Comments