top of page

Milloin urakoitsijalla on oikeus lisäaikaan?

  • 7.7.
  • 3 min käytetty lukemiseen

Milloin urakoitsijalla on oikeus lisäaikaan? Viivästys ja reklamaatiovelvollisuus rakennushankkeessa

Rakennushankkeen aikataulun pitävyys on yksi projektin onnistumisen kriittisimmistä mittareista. Työmaan arjessa viivästykset ovat kuitenkin ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Kun työvaiheet alkavat laahata perässä, herää välittömästi kysymys siitä, kuka kantaa taloudellisen vastuun ajautumisesta sopimusajan yli. Tilaajalle viivästys antaa yleensä oikeuden vaatia sopimussakkoa, kun taas urakoitsijalle elinehdoksi muodostuu oikeus urakka-ajan pidennykseen eli lisäaikaan.  

Rakennusalan vakioehdoissa (YSE 1998) urakka-aikaa ja sen ylittämistä säännellään ankarasti. Urakoitsijan suurin virhe viivästystilanteissa on passiivisuus: pelkkä urakoitsijasta riippumaton syy ei automaattisesti oikeuta lisäaikaan, vaan oikeuden säilyttäminen vaatii täsmällistä sopimusoikeudellista menettelyä. Tässä artikkelissa käsitellään juridisesta näkökulmasta ne perusteet, joiden nojalla urakoitsijalla on oikeus lisäaikaan, sekä urakoitsijaa sitovaa ankaraa ilmoitus- ja reklamaatiovelvollisuutta.  



Perusteet urakka-ajan pidennykselle ja milloin voi saada lisäaikaa

A delayed construction site

YSE 1998 -ehtojen mukaan urakoitsijalla on suoritusvelvollisuus sopimuksessa määritellyssä ajassa. Mikäli tästä ajankohdasta jäädään urakoitsijan omasta syystä, tilaajalla on oikeus periä YSE 18 §:n mukaista viivästyssakkoa. Urakoitsija voi kuitenkin vapautua tästä sakkovastuusta ja saada urakka-aikaan pidennyksen, mikäli viivästys johtuu jostakin ehdoissa erikseen määritellystä, urakoitsijan vaikutuspiirin ulkopuolisesta tekijästä. Nämä tekijät voidaan jakaa kahteen pääluokkaan:  



1. Tilaajan puolelta aiheutuvat syyt ja myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönti (19 §)


  • Tilaajan omat laiminlyönnit: Jos tilaaja aiheuttaa menettelyllään työn viivästymisen – esimerkiksi laiminlyömällä YSE 8 §:n mukaisten suunnitelmien toimittamisen ajoissa tai rakennustavaroiden hankinnan – urakoitsijalla on oikeus lisäaikaan.  


  • Muut tilaajan sopimussuhteessa olevat toimijat: Erityisesti sivu- ja erillisurakoissa urakoitsijan oikeus lisäaikaan täyttyy silloin, kun viivästyttävän häiriön aiheuttaa jokin muu tilaajaan suorassa sopimussuhteessa oleva urakoitsija (kuten päätoteuttajana toimiva pääurakoitsija) tai tavarantoimittaja.  



2. Ylivoimainen este eli Force Majeure (20 §)


Urakoitsijalla on oikeus kohtuulliseen pidennykseen, jos esteenä on poikkeuksellinen, sopijapuolista riippumaton seikka, jota ei ole voitu ottaa ennalta huomioon. Ehdoissa ylivoimaiseksi esteeksi tunnistetaan muun muassa:  


  • Poikkeukselliset, urakkasuoritusta olennaisesti haittaavat sääolosuhteet.  

  • Yleiset lakot, saarrot tai muut suoritusta olennaisesti estävät työtaistelutoimenpiteet.  

  • Valmiuslaissa tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet.  



Ankara menettelytapamääräys ja reklamaatiovelvollisuus

Urakkajuridiikan näkökulmasta kaikkein kriittisin ja vaarallisin sudenkuoppa piilee YSE 23 §:n mukaisessa menettelytapaohjeessa. Oikeus lisäaikaan ei nimittäin synny automaattisesti pelkän perustellun syyn ilmaantuessa.  


YSE 1998 23 § 1 mom: "Kun työmaalla syntyy 19–20 §:issä mainituista syistä johtuva töiden pysähtymisen tai viivästymisen uhka, urakoitsijan on viipymättä ilmoitettava tästä tilaajalle. Mikäli työt pysähtyvät tai ilmaantuu muu sellainen syy, jonka johdosta urakoitsija katsoo, että hänellä on oikeus saada urakka-aikaan pidennystä tai kustannusten korvausta, hänen tulee välittömästi ilmoittaa tästä tilaajalle kirjallisesti uhalla, että hän muussa tapauksessa menettää oikeutensa näihin."  

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että urakoitsijalla on kaksivaiheinen ilmoitusvelvollisuus:

  1. Uhka-ilmoitus: Heti kun urakoitsija havaitsee, että esimerkiksi tilaajan suunnitelmapuute tai toisen urakoitsijan viive saattaa johtaa sähkö- tai LVI-asennusten viivästymiseen, asiasta on ilmoitettava viipymättä.  

  2. Kirjallinen vaatimus: Kun työt tosiasiallisesti estyvät tai pysähtyvät, urakoitsijan on tehtävä tilaajalle nimenomainen kirjallinen lisäaikavaatimus välittömästi.  


Mikäli urakoitsija laiminlyö tämän välittömän kirjallisen ilmoituksen, hän kohtaa ankarat oikeudenmenetykset (prekluusio). Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että urakoitsija menettää oikeutensa sakottomaan lisäaikaan ja mahdollisiin viivästyskustannusten korvauksiin, jos reklamaatiota on pitkitetty ilman pätevää syytä, vaikka viivästyksen syy itsessään olisi ollut tilaajan vastuulla.  



Viivästyksen rajoittaminen ja todistustaakka

Oikeus lisäaikaan edellyttää urakoitsijalta myös aktiivista toimintaa vahinkojen minimoimiseksi. YSE 22 §:n mukaan urakoitsijan tulee, mikäli se ilman huomattavia lisäkustannuksia on mahdollista, ryhtyä kaikkiin vallassaan oleviin toimenpiteisiin viivästymisen rajoittamiseksi ja työn loppuunsaattamiseksi. Passiivinen odottaminen ei siis ole sallittua.  


Lisäksi urakoitsijalla on ankara näyttö- ja todistustaakka. YSE 23 §:n 4 momentin mukaisesti urakoitsijan tulee näyttää toteen viivästyksen todellinen ja dynaaminen vaikutus urakkasuoritukseen sekä eritellä lisäkustannustensa perusteet ja määrä luotettavalla tavalla tai tositteilla. Urakoitsijan on pystyttävä osoittamaan, että viivästynyt työvaihe oli hankkeen kriittisellä polulla – eli se, että este todellisuudessa siirsi koko urakan valmistumisajankohtaa eteenpäin, eikä kyse ollut vain urakoitsijan sisäisestä aikataulun joustovarasta.  



Riskienhallinta

Urakoitsijan oikeus lisäaikaan on vahva, mutta se vaatii jatkuvaa ja kurinalaista claim-hallintaa (Claims Management). Passiivisuus johtaa lähes poikkeutta viivästyssakkoihin ja omien korvausoikeuksien menettämiseen.  


  • Dokumentoi reaaliaikaisesti: Älä luota suullisiin lupauksiin tai työmaan hyvään henkeen. Kirjaa kaikki esteet työmaapäiväkirjaan päivittäin (YSE 75 §).  


  • Reklamoi kirjallisesti: Lähetä ilmoitus viivästyksen uhasta ja varsinaisesta lisäaikavaatimuksesta tilaajalle välittömästi sähköpostitse tai kirjaamalla se työmaakokouksen pöytäkirjaan, mikä YSE 66 §:n 2 momentin mukaan vastaa kirjallista ilmoitusta.  


  • Erittele kerrannaisvaikutukset: Osoita dynaamisen aikataulun avulla, miten muiden osapuolten viiveet siirtävät kriittistä polkuasi ja loppuluovutusta. 

Aiheeseen liittyvät päivitykset

Katso kaikki
Miten lisätyöt ja muutostyöt laskutetaan

Urakan suurin sudenkuoppa: Miten lisätyöt ja muutostyöt laskutetaan oikein YSE 1998 -ehtojen mukaan? Rakennushankkeiden dynaaminen luonne tarkoittaa käytännössä sitä, että harva urakka valmistuu täsmä

 
 

OTA YHTEYTTÄ

Lakiasiaintoimisto Naskali Oy

Y-tunnus: 3256316-6

Åkerlundinkatu 11

33100 Tampere

050 556 7555

toimisto@lakinaskali.fi

Ota meidät seurantaan

  • Facebook
  • Instagram
bottom of page