Tätä dokumenttia ei tule jättää laatimatta epäselvän laskutuksen pelossa. Tämän johdosta tarjoamme testamentin laatimiseen kiinteän hinnan jolloin tiedät jo palvelun tilatessasi paljonko maksat etkä joudu miettimään epäselvää tuntilaskutusta. Testamentin laatimisen hinnaston löydät sivun alalaidasta tai tästä. 

​

Testamentti on oikeustoimi, joka erottuu muista oikeustoimista monilla omaperäisillä piirteillään. Testamenttiin liittyy erityispiirteitä, jotka vaikuttavat sen tulkintaan ja oikeusvaikutuksiin. Tämä ainutlaatuinen oikeustoimi antaa perinnönjättäjälle mahdollisuuden toteuttaa jäämistöoikeudellista itsemääräämisoikeuttaan eli testamenttausvapauttaan. Testamenttiin liittyy kolme keskeistä tunnusmerkkiä: kuolemanvaraisuus, vastikkeettomuus ja sidonnaisuus jäämistöön.

 

1. Ensinnäkin, testamentti on kuolemanvarainen oikeustoimi, eli se tulee voimaan vasta perinnönjättäjän kuoleman jälkeen. Tämä tekee testamentista ainutlaatuisen ja siihen liittyy erityissääntöjä ja tulkintaohjeita, jotka tulevat merkityksellisiksi vasta perinnönjättäjän poismenon jälkeen.

 

2. Toiseksi, testamentti on vastikkeeton oikeustoimi, mikä tarkoittaa, että se tapahtuu ilman vastapalvelusta. Testamentin saajat, kuten perilliset, saavat lahjan ilman, että heidän tarvitsee antaa mitään vastineeksi. Tästä huolimatta perinnönjättäjä voi asettaa ehtoja tai vaatimuksia testamentin saajille, mutta tämä ei muuta testamentin vastikkeettomuuden perusluonnetta.

 

3. Kolmanneksi, testamentti on sidottu jäämistöön, mikä tarkoittaa, että se koskee ainoastaan perinnönjättäjän omaisuutta. Testamentin voimaantulo ja sen vaikutukset selviävät vasta perinnönjättäjän kuoleman jälkeen, kun hänen varansa ja velkansa on eroteltu.

 

Lisäksi testamenttiin liittyy liitännäistunnusmerkkejä, kuten mahdollisuus sen peruuttamiseen, tarkka määrämuotovaatimus ja yksipuolisuus. Testamentti voidaan peruuttaa, jos perinnönjättäjä niin haluaa, ja sen tekemiselle on muotovaatimukset, jotka on määritelty perintölaissa. Testamentti on myös yksipuolinen päätös, joka ei vaadi muiden osapuolten hyväksyntää tai tietoisuutta sen olemassaolosta.

 

Kaiken kaikkiaan testamentti on erityinen oikeustoimi, joka tarjoaa yksilölle mahdollisuuden määrätä omaisuudestaan omien toiveidensa mukaisesti kuolemansa jälkeen. Testamentin pätevyys ja oikeudenmukainen toimeenpano varmistetaan perintölaissa määritellyillä säännöksillä ja ohjeilla. Hyvin laadittu testamentti kuitenkin ehkäisee perintöriitoja, välttämällä tulkinnanvaraisuudet, epäselvyydet ja ottamalla huomiooon testamentin vaikutukset perillisiin ja testamentinsaajiin jakohetkellä jo testamenttia laadittaessa.

 

​

Mitä tulee huomioida miettiessä tarvitseeko testamenttia?

 

Perimysoikeuden jakautuminen on monimutkainen prosessi ja osaltaan riippuvainen jokaisen omista olosuhteista ja perhesiteistä sekä kiintymyssuhteista. Tämän vuoksi on hankala löytää niin sanottua “check list” tyylistä, selkeää luettelointia asiaan liittyen. Alla kuitenkin esitettynä joitain oleellisia seikkoja jotka olemme työssämme huomanneet olevan yllätyksiä ihmisille. Huomioi siis vähintään nämä seikat miettiessäsi olisiko testamentti juuri sinulle tarpeellinen tai jopa välttämätön. 

 

Avioparille huomioitavia asioita: 

 

1. Avioparin leski ei peri mitään mikäli ensiksi kuolleella puolisolla (perittävällä) oli omia rintaperillisiä (lapsia) 

2. Lesken vähimmäisoikeudet (kuten kotina käytetyn asunnon jakamattoman hallinnassa pito) ovat hyvin rajallisia. lesken vähimmäisoikeus ei kata esimerkiksi kotina käytetyn asunnon vaihtoa leskelle paremmin sopivaan (kuten halvempaan) asuntoon. Testamentilla lesken oikeuksia voidaan vahvistaa ja antaa oikeus myös asunnon vaihtoon.

3. Jos avioparilla ei ole lapsia, perii puoliso kaiken omaisuuden. Ensiksi kuolleelta puolisolta peritty omaisuus kuitenkin palautuu tämän omille perintökaaren mukaisille perillisille lesken kuoleman jälkeen. Testamentilla voidaan poiketa 100 % lesken oikeudesta periä puolisonsa sekä siitä miten omaisuus jakautuu lesken kuoleman jälkeen. 

 

Avoparille huomioitavia asioita:

 

1. Avopuoliso ei peri mitään. Avopuoliso ei peri vaikka perittävällä ei olisi lapsia, vaan perintö menee toissijaisille perillisille kuten vanhemmille, sisaruksille etc.

2. Avopuolisolla ei myöskään ole aviopuolison kaltaista lesken vähimmäisoikeus sääntelyä tukenaan. Avopuoliso ei siis voi jäädä asumaan kotina käytettyyn asuntoon elleivät perilliset sitä salli.

3. Avopuolisolla ei myöskään ole oikeutta tasinkoon osituksessa, toisin kuin aviopuolisolla.

4. Avopuolisolla voi kuitenkin olla oikeus hyvitykseen avoliittolain perusteella. Hyvitys on kuitenkin verraten harvoin sovellettava, eikä määrältään tai perusteiltaan vertaudu osituksen myötä saatavaan tasinkoon pitkässäkään avoliitossa.

5. Testamentilla on syytä turvata vähintään avopuolison asumisoikeus kotina käytettyyn asuntoon irtaimistoineen. 

 

Uusperheelle huomioitavia asioita:

 

1. Mikäli aiemmasta suhteesta syntyneen lapsen toinen vanhempi halutaan sulkea pois omasta perimyksestä, tulee tästä ottaa kirjaus testamenttiin. Näin voi tapahtua, mikäli lapsi menehtyy testamentin tekijän jälkeen. Samoin tulee menetellä mikäli ei haluta että entinen puoliso voisi toimia yhteisen lapsen edunvalvojana kuolinpesässä. 

2. Huomioikaa avio-oikeuden vaikutus perinnönjakoon. Monesti vastaan tulee tilanteita, joissa testamentin tekijä on halunnut turvata leskeä ja lapsia tasapuolisesti pyrkien 50 / 50 jakoon lesken ja lasten välillä. Mikäli puolisoilla ei ole avioehtoa, eikä leskellä merkittävää omaisuutta, johtaa tasapuolinen 50 / 50 testamenttimääräys ositus huomioituna todellisuudessa n. 75 / 25 jakoon lesken hyväksi. Tilanne johtaa herkästi riitoihin, erityisesti mikäli useampi lapsi joutuu jakamaan pienemmän 25 % osuuden koetun epäoikeudenmukaisuuden tunteen johdosta. (*käytetyt prosentit esimerkinomaisia)

3. Vaikka uusperhe olisi ollut yhdessä vuosikymmeniä ja lapset joiden kanssa on voitu kasvaa syntymästä asti, tulee muistaa, että mikäli biologista sidettä ei ole, ei näillä lapsilla ole mitään perintöosuutta. Testamentti on pakollinen mikäli halutaan uusperheen toisen puolison lapsille jättää omaisuutta. 

 

Lapsen perinnöttömäksi jättäminen

 

1. Lapsen perinnöttömäksi jättäminen  onnistuu pelkällä testamenttimääräyksellä vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Näitä voivat olla lapsen perittävään kohdistamat rikokset tai tähän kohdistetut syvät loukkaukset joiden arviointikriteerit ovat korkealla. Usein tämä ei ole tilanne ja perinnöttömäksi jättäminen joudutaan suunnittelemaan tapauskohtaisemmin. Usein kuitenkin onnistuu vähintään perintöosan merkittävä vähentäminen oikeanlaisella suunnittelulla.

2. Perintöosuutta voidaan merkittävästi vähentää tekemällä perintösuunnittelua käyttämällä hyväksi mm avioehdon ja testamentin yhteisvaikutusta. Henkivakuutustuotteita oikein käyttämällä voidaan perintöosaa myös alentaa. Laajempien ominaisuuksien kohdalla voidaan laatia erilaisia kattavampia vakuutus- ja oikeushenkilöjärjestelyjä joilla lapsen perintöosuuden suuruuteen voidaan merkittävästi vaikuttaa. 

3. Lapsi voidaan jättää perinnöttömäksi myös ottamalla testamenttiin lapsen allekirjoittama suostumus menettelyyn.

 

Miksi tehdä testamentti? 

 

Tietoisuus testamentin tärkeydestä jäämistösuunnittelussa kasvaa jatkuvasti, ja hyvällä syyllä. Testamentti on oikeudellinen asiakirja, joka antaa sinulle valtuudet määrätä omaisuutesi kohtalosta sen jälkeen, kun olet poissa. Se on voimakas työkalu, joka mahdollistaa rakkaidesi ja arvojesi suojelemisen, lesken aseman turvaamisen ja perintöverojen hallinnan.

 

Miksi siis harkita testamentin laatimista? Tässä on syitä, jotka kannattaa pitää mielessä:

 

1. Rakkaasi ja arvojesi turvaaminen: Testamentin avulla voit varmistaa, että rakkaittesi tarpeet ja toiveet täyttyvät ja että omat arvosi jatkavat vaikuttamistaan tulevaisuudessa.

 

2. Lesken suojeleminen: Erityisesti uusissa perhetilanteissa tai avoliitoissa testamentti voi olla ratkaisevan tärkeä. Ilman testamenttia leskellä voi olla haastavaa turvata oikeutensa omaisuuteen. Avopuolisolla ei ole lesken oikeuksia eikä avoleski voi jäädä asumaan kotina käytettyyn asuntoon toisin kuin avioliiton leski

 

3. Perintöverojen hallinta: Testamentilla voit järjestellä omaisuuttasi niin, että perilliset joutuvat maksamaan vähemmän perintöveroa.

 

4. Perintöriitojen ehkäisy: Testamentilla voit selkeyttää omaisuuden jakamista ja näin ehkäistä mahdollisia perintöriitoja ja epäselvyyksiä.

 

5. Hyväntekeväisyys: Testamentin avulla voit tukea hyväntekeväisyysjärjestöjä ja muita tärkeitä tarkoituksia, jotka ovat sinulle merkityksellisiä.

 

6. Oman tahdon ilmaisu: Testamentti antaa sinulle mahdollisuuden ilmaista selkeästi, miten haluat omaisuutesi jaettavan.

 

7. Rahansäästö: Taitavasti suunnitellun testamentin avulla voit minimoida perintöverot ja säästää rahaa.

 

Vaikka perhetilanteet ja omaisuus saattavat muuttua ajan myötä, testamentti tarjoaa joustavuutta ja varmuutta omaisuutesi tulevaisuudesta. Tärkeintä on laatia testamentti huolellisesti ammattilaisen avustuksella, jotta se täyttää kaikki oikeudelliset vaatimukset ja toiveesi toteutuvat tarkasti.

​

 

Avoliitossa elävien parien kannattaa harkita testamentin laatimista useista syistä

 

Avopuoliso ei ole automaattisesti perillinen: Toisin kuin aviopuolisot, avopuolisot eivät periydy automaattisesti toistensa omaisuutta ilman testamenttia. Ilman testamenttia omaisuus voi mennä perintökaaren mukaisesti, mikä voi johtaa odottamattomiin ja ei-toivottuihin tilanteisiin.

 

Avopuolison aseman turvaaminen: Testamentin avulla voit taata, että avopuolisosi saa asianmukaisen osuuden omaisuudestasi. Tämä on erityisen tärkeää, jos haluat varmistaa, että hänellä on turvattu asuinpaikka ja taloudellinen vakaus, erityisesti jos sinulla on yhteisiä lapsia.

 

Perintöverojen hallinta: Testamentilla voit optimoida omaisuutesi jakamisen niin, että perintöverot jäävät mahdollisimman pieniksi. Taitavasti suunnitellun testamentin avulla voit säästää rahaa perintöverojen suhteen. Riippuen siitä kenelle ja kuinka paljon halutaan jättää varallisuutta, voidaan verosuunnittelua toteuttaa vielä tehokkaammin käyttämällä avioehtosopimusta (tasinko on verovapaa) tai edunvalvontavaltakirjaa.

 

Uusioperheen lasten asema: Perherakenteen muuttuessa, perintökaari ei ole muuttunut samassa tahdissa. Perittävä voi kasvattaa vauvasta asti uusioperheen lapsia ja kokea nämä samanarvoisiksi biologisten lastensa kanssa ja haluta jättää perintöä näille samassa suhteessa. Perintölainsäädäntö kuitenkin tunnistaa vain biologiset lapset. Vaikka biologiset lapset jopa haluaisivat jakaa perinnön uusioperheen sisarusten kanssa, tämä ei ole verotuksellisesti mahdollista vaan katsottaisi lahjaveron alaiseksi. 

 

Muut tärkeät järjestelyt: Testamentissa voit myös määrätä, miten haluat huomioida muita perheenjäseniä tai läheisiä, kuten vanhempia, sisaruksia tai sukulaisia, sekä tukea hyväntekeväisyysjärjestöjä tai muita tärkeitä tarkoituksia.

 

Elämäntilanteen muutokset: Vaikka avoliitossa olisi hyvät välit ja vahva luottamus, elämäntilanteet voivat muuttua nopeasti. Testamentti antaa mahdollisuuden suojella sekä oman että kumppanisi etuja tulevaisuudessa.

 

Perintöriitojen välttäminen: Testamentin avulla voit määrittää, miten omaisuutesi jaetaan perillisten kesken niin, että se vastaa sinun ja kumppanisi toiveita ja tarpeita. Tämä voi olla erityisen tärkeää, jos teillä on eriäviä näkemyksiä omaisuuden jakamisesta.

 

Mitä testamentissa voidaan määrätä?

 

Testamenttiin voi liittää erilaisia ehtoja ja rajoituksia, jotka määrittävät testamentin saajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Kun laaditaan testamenttia, on tärkeää harkita huolellisesti, millaisia ehtoja siihen sisällytetään, sillä ne voivat vaikuttaa merkittävästi testamentin saajan oikeuksiin ja omaisuuden hallintaan. Ehtojen ja rajoitusten avulla testamentin laatija voi muokata perintönsä jakoa haluamallaan tavalla ja varmistaa, että hänen toiveensa toteutuvat jäämistönsä suhteen.

 

Testamentteja on useita erilaisia, ja niitä valittaessa tulee ottaa huomioon omaisuuden jakamiseen liittyvät tarpeet ja toiveet. Moni testamentti voi olla yhdistelmä näistä tyypeistä tai sisältää yksittäisiä määräyksiä esimerkiksi hallintaoikeuden tai legaattien suhteen. Alla lyhyt yleiskatsaus erilaisiin testamenttityyppeihin:

 

1. Omistusoikeustestamentti: Tämä on yleisin testamenttityyppi. Siinä määritellään, miten omaisuuden omistusoikeus jaetaan perillisille perintökaaren mukaisesti. Omistusoikeustestamentissa voi myös nimetä perinnönjakajan, joka vastaa omaisuuden jakamisesta. Testamentissa asetettua perinnönjakajaa kutsutaan testamentin toimeenpanijaksi. 

 

2. Hallintaoikeustestamentti: Tämä testamentti antaa perilliselle oikeuden hallita ja käyttää omaisuutta, mutta omistusoikeus voi siirtyä muille kuin hallintaoikeuden saajalle. Se sopii esimerkiksi tilanteisiin, joissa halutaan varmistaa, että leski voi asua ja hoitaa yhteistä kotiaan kuoleman jälkeen. Toinen hallintaoikeuden tyypillinen käyttötilanne on verosuunnittelu. Hallinta-oikeudella voidaan alentaa perinnön omistusoikeuden saajan perintöveroa.

 

3. Erityistestamentti: Vaikka on kannattavaa määrätä testamentissa koko omaisuuden jakautumisesta selvyyden vuoksi, testamentissa voidaan myös asettaa vain yksittäisiä omaisuuseriä (kuten “taulun x annan henkilölle y”) koskevia jakomääräyksiä.

 

4. Keskinäinen testamentti: Keskinäinen testamentti on puolisoiden välinen sopimus, joka määrittelee, miten heidän omaisuutensa jaetaan kuoleman tapauksessa. Tämä testamenttityyppi mahdollistaa sen, että puolisot voivat vaikuttaa omaisuuden kohtaloon yhdessä ja varmistaa toistensa taloudellisen turvallisuuden. Yleensä keskinäisessä testamentissa sovitaan siitä, että puoliso saa toisen omaisuuden, kun toinen kuolee, ja vasta sen jälkeen omaisuus jaetaan perillisille (ns. toissijaismääräys). Keskinäinen testamentti on erityisen suosittu aviopareille, jotka haluavat taata toistensa hyvinvoinnin.

 

5. Lahjatestamentti: Tämä testamentti voi sisältää määräyksiä lahjoista, jotka on annettu elinaikana, ja miten ne otetaan huomioon perinnönjaossa.

 

Lisäksi testamentteja voidaan jaotella yleistestamentteihin ja erityistestamentteihin (legaatit). Yleistestamentit lähtökohtaisesti luovat testamentinsaajalle osakasaseman kuolinpesässä, erityistestamentti ei tyypillisesti luo osakasasemaa. 

 

Näitä testamenttityyppejä voidaan yhdistellä ja muokata tarpeen mukaan. Testamentti voi siis pitää sisällään elementtejä kaikista näistä tyyppitestamenteista. Testamentin laadinnassa on tärkeää harkita omaisuuden ja perillisten tilanteita huolellisesti ja varmistaa, että testamentti vastaa omia toiveita ja tarpeita. 

 

Jos erityistestamentissa ei ole asetettu saajalle mitään erityisiä ehtoja, hän saa täyden määräämisvallan legaattiomaisuuteen, kun legaatti on täytetty ja hän on saanut yleisjälkisäädöksen perusteella saadun omaisuuden ja perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi. Tällöin testamentin saaja voi vapaasti hallita ja käyttää perintöön kuuluvaa omaisuuttaan ilman ulkopuolisia rajoituksia.

 

Toisaalta, jos testamentissa on sisällytetty sitova ehto, se rajoittaa testamentin saajan oikeutta määrätä testamentin perusteella saadusta omaisuudesta, koska hänen on otettava ehtoon liittyvät velvoitteet huomioon. Testamentissa oleva ehto voi näin ollen rajoittaa tai muokata testamentinsaajan omistusoikeutta. Esimerkiksi testamentin saattaja voi asettaa ehdoksi, että perintöä saadakseen testamentin saajan on suoritettava tietyt tehtävät tai noudatettava tiettyjä ehtoja.

 

Ehtojen lisäksi testamentti voi sisältää rajoituksia tai määräyksiä, jotka vaikuttavat testamentinsaajan oikeuksiin. Näihin voi kuulua esimerkiksi ehto siitä, että omaisuus on säilytettävä tietyssä käyttötarkoituksessa. Tällaiset rajoitukset voivat vaikuttaa testamentin saajan mahdollisuuksiin käyttää perintöä haluamallaan tavalla.

 

On myös tärkeää huomata, että testamentissa voi olla sekä lykkääviä että purkavia ehtoja. Lykkäävä ehto tarkoittaa määräystä, jonka toteutuminen vaikuttaa testamentissa tarkoitetun oikeuden voimaantuloon. Esimerkiksi ensimmäisenä mainittu saaja saa omaisuuden ja vasta, kun hänen oikeutensa lakkaa, se siirtyy toiselle saajalle. Purkava ehto taas riippuu toisen seikan toteutumisesta, ja sen täyttyessä testamentin saaja voi menettää oikeutensa perintöön.

 

Kaiken kaikkiaan testamentin ehdot ja rajoitukset voivat olla monimutkaisia ja vaikuttaa merkittävästi testamentin saajan asemaan ja oikeuksiin. Siksi testamentin laatijan on harkittava tarkasti, millaisia ehtoja hän haluaa sisällyttää testamenttiinsa ja miten ne voivat vaikuttaa testamentin saajan toimintaan, verovelvoitteisiin ja päätöksiin.

 

​

Testamentti perintöverosuunnittelun keinona

 

Testamentti on monesti keskeinen työkalu jäämistösuunnittelussa, mutta sen käytössä piilee useita epävarmuustekijöitä. Hyvin tyypillisesti testamentti laaditaan itse valmiin mallin pohjalta, mikä saattaa johtaa siihen, ettei se täytä testamentintekijän todellisia tavoitteita. Näin käy erityisesti silloin kun testamentissa tai sitä laadittaessa ei ole osattu käsitellä tai huomioida testamentintekijän olosuhteiden muutoksia testamentin laatimishetken ja kuoleman välillä. Monet muutokset ovat melko tyypillisiä ja siten ennustettavia, ja niitä on syytä käsitellä itse testamentissa, varsinkin silloin kun testamenttia käytetään verosuunnittelun välineenä. Testamentin laatimisen yhteydessä on äärimmäisen tärkeää varautua huolellisesti mahdollisiin tuleviin muutoksiin. 

 

Suomessa perintövero määräytyy perinnön arvon mukaan. Veron suuruuteen vaikuttavat myös perittävän ja perijöiden suhteet toisiinsa. Mitä läheisempi sukulaisuussuhde, sitä pienempi on perintöveron veroprosentti. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat perittävän puoliso ja alaikäiset lapset, joilla on suurempi veroton perintöosuus kuin toisen veroluokan perillisillä, kuten sukulaisilla ja ystävillä.

​

 

Testamentilla voidaan vaikuttaa perintöveron määrään monilla tavoilla:

 

Omaisuuden jakaminen useammalle perijälle: Testamentissa voi määrätä omaisuuden jaettavaksi useammalle perijälle kuin laissa on säädetty. Tämä johtaa yksittäisen perintöosuuden arvon pienenemiseen ja siten pienempään perintöveroon. Erityisesti mahdollisuuksien mukaan on syytä hyödyntää alle 20 000 € verottomia perintöjä. Näin voidaan legaateilla siirtää verottomia summia esimerkiksi lapsenlapsille.

 

Omistusoikeustestamentti vs. hallinta- tai käyttöoikeustestamentti: Testamentilla voidaan määrittää, siirtyykö täysi omistusoikeus vai ainoastaan hallinta- tai käyttöoikeus omaisuuteen. Hallinta- tai käyttöoikeuden perusteella perittävän perintöveroa on yleensä alhaisempi kuin täyden omistusoikeuden perusteella.

 

Osittainen luopuminen: Testamentin edunsaajilla on vapaus valita, haluavatko he ottaa testamentin vastaan kokonaan vai osittain. Osittaisesta luopumisesta ei yleensä aiheudu veroseuraamuksia. Tilanteessa jossa testamentinsaaja on myös perintökaaren mukainen perillinen on syytä tarkkaan tutkia, pitääkö verottaja saantoa (perintöä) perintökaaren mukaisesti saatuna (ei voi luopua osittain) vai testamentin perusteella saatuna (voi luopua osittain). Rajanveto näiden välillä voi olla äärimmäisen hankala.

 

Vuosittaiset lahjat: Perintöverosuunnitteluun kuuluu myös vuosittaisten lahjoitusten harkitseminen. Jokainen voi antaa lahjaksi tietyn määrän vuodessa ilman lahjaveroa. Tätä määrää kannattaa hyödyntää lahjoittamalla omaisuutta perillisille ennen perinnönjakoa, mikä voi pienentää tulevan perinnön verotusta.

 

Asiantuntija-avun käyttäminen: On tärkeää huomata, että perintö- ja lahjaverolaki säätelee tarkasti perintöverotusta ja lahjoituksia. Lisäksi käytännön tasolla asiaan vaikuttavat verottajan muuttuvat ohjeistukset. Vaikka nämä eivät ole lainsäädäntöä, verottaja pääsääntöisesti pitää näitä tulkintoja perusteltuina, poikkeamat verottajan ohjeistuksista voivat johtaa pitkään oikeusprosessiin verottajan kanssa. Siksi on suositeltavaa hakea asiantuntija-apua, kuten lakimiehen tai veroneuvojan apua, perintöverosuunnittelussa. Ammattilaisen avulla voidaan varmistaa, että testamentti ja lahjat täyttävät lain vaatimukset ja että kaikki verosuunnittelun mahdollisuudet on hyödynnetty optimaalisesti.

 

Testamentin ja lahjoituksien avulla perintöverosuunnittelua voidaan toteuttaa niin, että perittävä omaisuus siirtyy seuraavalle sukupolvelle mahdollisimman verotehokkaasti. Suunnitelmallisuus ja asiantunteva neuvonta voivat auttaa säästämään huomattavia summia perintöverossa, samalla kun varmistetaan perintösuunnitelman lainmukaisuus ja perittävän toiveiden kunnioitus.

 

​

Miten testamenttia tulkitaan?

 

Kun laaditaan testamenttia, on syytä tuntea ja ymmärtää myös testamentin tulkinta. Kukaan ei laadi testamenttia vain laatimisen ilosta, joten merkityksellisin vaihe testamentin elinkaaressa on sen täytäntöönpano. Jo testamenttia laatiessa tulee siis tiedostaa miten sitä aikanaan tullaan tulkitsemaan ja siten panemaan täytäntöön, tässä ratkaistaan toteutuuko testamentin tekijän tahto ja todellinen tarkoitus. Esimerkkinä yleisestä tilanteesta jolloin tämä unohtuu, on kun perittävä on testamentilla pyrkinyt tulokseen jossa perittävän omaisuus jakautuisi tasan (50% / 50 %) lesken ja lapsien kesken, mutta unohdettu että kun lesken kanssa ei ole avioehtoa, leski saa ensin tasingon ja vielä tasingon jälkeen jäljelle jäävästä omaisuudesta perintönä testamentin määräävän osan. Tavoiteltu 50 % / 50 % jako voi tällöin muuttua todellisuudessa leskelle 75 % - lapsille 25 %. Mainittu tilanne on omiaan aiheuttamaan kalliita riitoja pesässä, erityisesti kun lapsia on useampia, jolloin lasten kesken jaettava 25 % osuus voi rahallisesti jäädä todella pieneksi.

 

Testamentti itsessään on oikeustoimi, joka erottuu monilla erityispiirteillään muista oikeustoimista. Testamenttiin liittyy erilaisia ehtoja, jotka voivat vaikuttaa testamentin sisällön ymmärtämiseen ja oikeusvaikutuksiin. Testamentin tulkinta on kuitenkin luonteeltaan korostuneen tapauskohtaista ja epäselvyyksien aiheuttaessa riitaa on asiantuntija-apu ehdottomasti tarpeen.

 

Testamentin ehtojen luonne: Testamenttia on pidetty lahjan kaltaisena yksipuolisena oikeustoimena, mikä tarkoittaa, että testamenttiin liittyvät ehdot ovat perinnönjättäjän yksipuolisia määräyksiä, joita ei ole neuvoteltu vastapuolen kanssa. Testamentin tekijällä on testamenttausvapaus eli oikeus päättää siitä, kenelle omaisuus jaetaan hänen kuolemansa jälkeen.

 

Perintökaaressa säädetään testamentin tulkinnasta. On tärkeää huomioida, että nämä säännökset ovat dispositiivisia eli testamentin tekijä voi halutessaan poiketa niistä asettamalla omia määräyksiä.

 

Testamentissa voi olla monenlaisia ehtoja, kuten varsinaisia ehdon purkavia tai lykkääviä määräyksiä, neuvoja, toivomuksia tai suosituksia. Varsinaiset ehdon purkavat tai lykkäävät määräykset ovat sitovia, kun taas toiveet jäävät testamentinsaajan omaatuntoon. Testamentin ehtojen erottelu on tärkeää, sillä niiden rikkomisesta aiheutuvat oikeusseuraamukset voivat olla merkittäviä.

 

On huomioitava, että löyhästi ja epämääräisesti muotoiltu ehto katsotaan usein neuvonluonteiseksi ja siten ei oikeudellisesti sitovaksi. Tulkinnassa täytyy erottaa, onko kyseessä ehto vai toive, jotta oikeusvaikutukset voidaan määrittää oikein.

 

Testamenttia tulkitaan subjektiivisesti: Perintökaaren mukaan määräävä tulkintaperiaate on testamentin tekijän tahto. Tämä tarkoittaa, että testamentin sisältöä on tulkittava ensisijaisesti testamentin tekijän tarkoituksen ja tahdon mukaisesti (subjektiivisesti). Testamentin laadinnassa henkilökohtaisen tahdon keskeinen merkitys saa aikaan sen, että jokainen tulkintatilanne on luonteeltaan yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Tämä tekee testamentin tulkinnasta poikkeuksellisen hankalan jonka ratkaisu tyypillisesti perustuu oikeuskäytäntöön ja esitettyyn tapauskohtaiseen näyttöön

​

Tulkinnan perusteet: Kun testamentin sisältö ei ole selvä tai siinä esiintyy tulkinnanvaraisia kohtia, tulkitsijan on suoritettava sanonnan erittely ja selvitettävä testamentin käyttämien käsitteiden tavanomainen merkitys. On otettava huomioon testamentin tekijän käyttämä kieli ja sen ilmaisut, eikä lähdettävä liikkeelle sanontojen juridisesta merkityksestä. Pyrkimyksenä on löytää testamentin ilmaisujen kontekstuaalinen merkitys ja se, mitä testamentin tekijä on tarkoittanut.

 

Tulkinnan lähteet: Tulkinnan perusteet voivat olla moninaisia. Tulkinnassa on otettava huomioon myös testamentin tekijän henkilöhistoria ja aiemmat oikeustoimet sekä muut lausumat. Yhteenvetona voidaan todeta, että testamentin ehtojen tulkinta on moniulotteinen prosessi, joka vaatii tulkitsijalta taitoa ja harkintaa. Tulkinnassa keskeistä on testaattorin tahdon selvittäminen ja hänen tarkoituksensa ymmärtäminen. Testamentin sanamuoto ja sen tulkinnanvaraisuus vaikuttavat tulkintaperiaatteiden soveltamiseen. Tulkinta-aineisto, kuten testamentin liitteet ja testamentin tekijän antamat selitykset, auttavat tulkitsijaa ymmärtämään testamentin tekijän tarkoituksia. Lopullinen tulkinta perustuu kuitenkin aina testamenttiasiakirjan kokonaisuuteen ja testamentin tekijän henkilökohtaiseen tahtoon.

 

Testamentin laatimiseen ja tulkintaan liittyy monia oikeudellisia seikkoja ja yksilöllisiä tekijöitä. Oikeudellisten ongelmien tai epäselvyyksien ilmetessä kuolinpesässä, on suositeltavaa hakea ammattitaitoista oikeudellista neuvontaa ennen kuin erimielisyydet ehtivät johtaa riitoihin tai virheellisiin toimenpiteisiin.

​