Oleskelulupa ja muuttunut toimeentulo – Miten valitus hallinto-oikeuteen ja olosuhteiden muutos vaikuttavat karkotusuhkaan?

Oleskelulupa ja muuttunut toimeentulo – Miten valitus hallinto-oikeuteen ja olosuhteiden muutos vaikuttavat karkotusuhkaan?

Moni Suomessa asuva ulkomaalainen perhe kohtaa haasteita jatkolupaprosessissa, jos perheen tulotaso notkahtaa esimerkiksi osa-aikatyön, työttömyyden tai perhevapaiden vuoksi. Maahanmuuttovirasto (Migri) valvoo tiukasti niin sanottua toimeentuloedellytystä, ja sen täyttymättä jääminen voi johtaa kielteiseen päätökseen, jatkoluvan epäämiseen ja pahimmillaan käännyttämis- tai karkotuspäätökseen.

Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti viraston päätöksen jälkeen. Mitä oikeusturvakeinoja perheellä on, jos tulotaso korjaantuu vasta karkotuspäätöksen saamisen jälkeen? Tässä artikkelissa käsitellään valitusprosessia hallinto-oikeuteen, muuttuneiden olosuhteiden painoarvoa sekä lapsen edun ja perhe-elämän suojan merkitystä ulkomaalaisoikeudessa.

1. Olosuhteiden muutos Maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeen

Kun Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen oleskeluluvasta, se arvioi tilannetta sen hetkisen näytön perusteella. Jos perheenhuoltajan tulot alittavat laissa määritellyt euroon perustuvat tulorajat (esimerkiksi osa-aikaisuuden vuoksi), virasto tekee usein mekaanisen hylkäyspäätöksen.

Jos hakija kuitenkin saa vakituisen kokoaikatyön ja perheen tulot nousevat vaaditun rajan yli pian päätöksen jälkeen, tilanne muuttuu olennaisesti.

• Hallinto-oikeuden rooli: Suomessa hallinto-oikeus (HAHO) ei pelkästään tutki sitä, oliko Migrin päätös oikea sen tekohetkellä. Hallinto-oikeus ottaa huomioon myös päätöksen jälkeen tapahtuneet muutokset olosuhteissa (niin sanottu ex nunc -periaate). Jos uudet työsopimukset ja palkkakuitit osoittavat toimeentulon olevan nyt vakaalla ja riittävällä tasolla, hallinto-oikeus voi kumota Migrin kielteisen päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi luvan myöntämistä varten.

2. Lapsen etu ensisijaisena harkintaperusteena (UlkL 6 §)

Silloin, kun kyseessä on lapsiperheen karkottaminen tai oleskeluluvan epääminen, viranomaisten ja tuomioistuinten on noudatettava ulkomaalaislain 6 §:ää. Pykälän mukaan kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä on ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota lapsen etuun ja hänen kehitykseensä liittyviin seikkoihin.

Lapsen edun arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa:

• Kuinka pitkään lapsi on asunut Suomessa ja kuinka vahvasti hän on juurtunut tänne (esim. suomen kielen taito, päiväkoti, koulu ja kaveripiiri).

  
  

• Johtaisiko maasta poistaminen perheen hajoamiseen tai lapsen repäisemiseen irti hänelle täysin tutusta ja turvallisesta kasvuympäristöstä.

  
  

Mikäli perheen toimeentulo on jo korjaantunut riittäväksi, lapsen karkottaminen pelkän menneisyyden tilapäisen tulonotkahduksen vuoksi on usein räikeässä ristiriidassa lapsen edun kanssa.

3. Perhe-elämän suoja Euroopan ihmisoikeussopimuksen valossa

Kielteiset oleskelulupapäätökset ja karkotusmääräykset voivat loukata myös perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 8 artikla turvaa jokaiselle oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta.

Julkinen valta (kuten valtio tai viranomainen) ei saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, ellei se ole lain mukaan välttämätöntä esimerkiksi demokraattisen yhteiskunnan turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi.

• Suhteellisuusperiaate: Viranomaisen on punkittava vastakkain valtion etu (maahanmuuton kontrolli) ja perheen etu (yhdessä asuminen). Jos perhe elää nuhteetonta elämää, käy töissä, maksaa veroja ja kykenee elättämään itsensä, karkotuspäätöksen täytäntöönpano muodostuu suhteettoman raskaaksi ja EIS 8 artiklan vastaiseksi puuttumiseksi perhe-elämään.

Miten toimia, jos oleskelulupahakemus hylätään tulorajan vuoksi?

1. Huomioi valitusaika: Maahanmuuttoviraston päätöksestä on valitettava hallinto-oikeuteen yleensä 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta. Määräaika on ehdoton.

   
   

2. Hae täytäntöönpanon kieltoa: Valituksen yhteydessä on vaadittava, ettei karkotuspäätöstä saa panna täytäntöön ennen kuin hallinto-oikeus on ratkaissut valituksen. Tämä turvaa sen, että perhe saa jäädä Suomeen oikeusprosessin ajaksi.

   
   

3. Toimita uusi näyttö viipymättä: Jos tulotilanne paranee (uusi työpaikka, palkankorotus, lisätunnit), toimita uudet työsopimukset, palkkalaskelmat ja tilitotteet välittömästi hallinto-oikeudelle lisäselvityksenä.

   
   

4. Vetoa perhesiteisiin ja lapsiin: Esitä hallinto-oikeudelle selvitys lasten koulunkäynnistä, harrastuksista ja suomen kielen taidosta osoituksena maahan juurtumisesta.

   
   

Tämä kirjoitus on yleisluonteinen katsaus ulkomaalaisoikeudelliseen valitusprosessiin ja muuttuneiden olosuhteiden merkitykseen. Koska maahanmuuttoviraston päätökset ja perheiden tilanteet ovat aina yksilöllisiä, valituksen laatimisessa kannattaa hyödyntää ulkomaalaisoikeuteen erikoistunutta lakimiestä.