Testamentti on oikeustoimi, joka erottuu monilla erityispiirteillään muista oikeustoimista. Testamenttiin liittyy erilaisia ehtoja, jotka voivat vaikuttaa testamentin sisällön ymmärtämiseen ja oikeusvaikutuksiin. Tässä artikkelissa tarkastelemme testamentin ehtojen tulkintaa, erityisesti testamentin subjektiivisen tulkintaperiaatteen merkitystä ja sitä, miten testamenttia tulkitaan silloin, kun sen sisältö ei ole selvä. Testamentin tulkinta on kuitenkin luonteeltaan korostuneen tapauskohtaista ja epäselvyyksien aiheuttaessa riitaa on asiantuntija-apu ehdottomasti tarpeen.
Testamentin ehtojen luonne
Testamenttia on pidetty lahjan kaltaisena yksipuolisena oikeustoimena, mikä tarkoittaa, että testamenttiin liittyvät ehdot ovat perinnönjättäjän yksipuolisia määräyksiä, joita ei ole neuvoteltu vastapuolen kanssa. Testamentin tekijällä on testamenttausvapaus eli oikeus päättää siitä, kenelle omaisuus jaetaan hänen kuolemansa jälkeen.
Perintökaaressa säädetään testamentin tulkinnasta. On tärkeää huomioida, että nämä säännökset ovat dispositiivisia eli testamentin tekijä voi halutessaan poiketa niistä asettamalla omia määräyksiä.
Testamentissa voi olla monenlaisia ehtoja, kuten varsinaisia ehdon purkavia tai lykkääviä määräyksiä, neuvoja, toivomuksia tai suosituksia. Varsinaiset ehdon purkavat tai lykkäävät määräykset ovat sitovia, kun taas toiveet jäävät testamentinsaajan omaatuntoon. Testamentin ehtojen erottelu on tärkeää, sillä niiden rikkomisesta aiheutuvat oikeusseuraamukset voivat olla merkittäviä.
On huomioitava, että löyhästi ja epämääräisesti muotoiltu ehto katsotaan usein neuvonluonteiseksi ja siten ei oikeudellisesti sitovaksi. Tulkinnassa täytyy erottaa, onko kyseessä ehto vai toive, jotta oikeusvaikutukset voidaan määrittää oikein.
Subjektiivinen tulkintaperiaate
Perintökaaren mukaan määräävä tulkintaperiaate on testamentin tekijän tahto. Tämä tarkoittaa, että testamentin sisältöä on tulkittava ensisijaisesti testamentin tekijän tarkoituksen ja tahdon mukaisesti. Testamentin laadinnassa henkilökohtaisen tahdon keskeinen merkitys saa aikaan sen, että jokainen tulkintatilanne on luonteeltaan yksilöllinen ja ainutlaatuinen.
Tulkinnan perusteet
Kun testamentin sisältö ei ole selvä tai siinä esiintyy tulkinnanvaraisia kohtia, tulkitsijan on suoritettava sanonnan erittely ja selvitettävä testamentin käyttämien käsitteiden tavanomainen merkitys. On otettava huomioon testamentin tekijän käyttämä kieli ja sen ilmaisut, eikä lähdettävä liikkeelle sanontojen juridisesta merkityksestä. Pyrkimyksenä on löytää testamentin ilmaisujen kontekstuaalinen merkitys ja se, mitä testamentin tekijä on tarkoittanut.
Tulkinnan lähteinä voidaan käyttää kaikkea saatavilla olevaa aineistoa, joka auttaa perittävän tahtotilan selvittämisessä. Tällaiseksi aineistoksi soveltuu esimerkiksi testamentin liitteet, testaattorin antamat selitykset ja todistajien kertomukset. Tulkinnassa on otettava huomioon myös testamentin tekijän henkilöhistoria ja aiemmat oikeustoimet sekä muut lausumat.
Selkeän sanamuodon ja toteutuksen ristiriita
Jos testamentin sanamuoto ja tekijän tarkoitus ovat ristiriidassa, tulee testamenttia tulkita niin, että testamentin tekijän tarkoitus toteutuu. Tämä perustuu subjektiivisen tulkintaperiaatteen ensisijaisuuteen. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä on vahvistettu sanamuodon ensisijaisuutta koskeva tulkintaperiaate. Tällä tarkoitetaan testaattorin tahdon korostumista ja testamentin toteuttamisessa pyritään saattamaan perinnön tosiasiallinen jako vastaamaan testamentin sanamuodon mukaista osoitettua tahtoa testaattorin tarkoittamalla tavalla.
Yhteenveto
Testamentin ehtojen tulkinta on moniulotteinen prosessi, joka vaatii tulkitsijalta taitoa ja harkintaa. Tulkinnassa keskeistä on testaattorin tahdon selvittäminen ja hänen tarkoituksensa ymmärtäminen. Testamentin sanamuoto ja sen tulkinnanvaraisuus vaikuttavat tulkintaperiaatteiden soveltamiseen. Tulkinta-aineisto, kuten testamentin liitteet ja testamentin tekijän antamat selitykset, auttavat tulkitsijaa ymmärtämään testamentin tekijän tarkoituksia. Lopullinen tulkinta perustuu kuitenkin aina testamenttiasiakirjan kokonaisuuteen ja testamentin tekijän henkilökohtaiseen tahtoon.
Comments